Yön saapuessa kaupunkiin, kaunotar punaa huuliaan. Musta tukka kauniisti kammattuna nainen astuu ulos varjojen kadulle. Tuuli tarttuu hameeseen ja leikkii iholla. Hän ei sitä huomaa, nainen saalistaa. Etsii lohtua. Varjojen kaunotar.
Hän astuu yökerhoon, tilaa juoman. Hymyilee vinosti yksinäisille sieluille salissa. Hän menee lähemmäs ihmisiä, tuntien myskin tuoksun, yksinäisyyden, lohduttomuuden, kiiman ja odotuksen tuoksun. Korvansa kuulevat kauniit sanat, tyhjät lupaukset ja toivonhuokaukset. Niiden kaiut täyttävät huoneen. Musiikki hakkaa niille rytmin.
Nainen huomaa miehen, sinisilmäisen, vaaleahiuksisen. Yksinäisen varjoissa. Menee luo, katsoo syvälle silmiin, luvaten seuraa. Yhdessä he menevät tanssimaan, päästävän musiikin sisälleen, tanssivat. Lanteet keinuen.
Käsi kädessä poistuvat paikasta.Menevät naisen luo. Silmissään lupaus taivaasta maan päälle. Vartalot lähekkäin, hengitys iholla, varovainen kosketus. Huulet huulia vasten, lämpiminä, kosteina. Valmiina leikkiin. Iho ihoa vasten. Kädet koskettavat toisiaan. Himo vie mukanaan.
Nainen leikkii saaliillaan. Mies sulkee silmänsä. Nauttien tunteesta. Huumantuen naisen tuoksusta. Huulet lähestyvät kaulaa. Näykkäisy, toinen iskee jo voimalla. Mies aukaisee silmänsä. Hämmästyen.Tuntien tuskaa, tuntien voimiensa vähenevän.
Nainen tuntee veren maun suussaan, Kuinka uusi veri virtaa suonissa. Voimat kasvavat. Elämä vahvistuu. Nainen katsoo miestä silmiin, näkee niiden valon sammuvan.Suutelee miehen huulia viimeisellä hetkellä. Tyytyväisenä, sielunsa voimalla. Hymyilee nautinnosta, silmät loistaen tyydyttyneenä.
Aurinko nousee. Nainen odottaa uneksien varjojen saapumista, uutta saalista. Voimaa sielulleen. Verta.
-S-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti