Kaukaa kuuluu
lohikäärmeitten laulu.
Menneistä ajoista.
Ritareista,
neidoista.
Norsunluutorneista.
Silloin oli
aikaa
kiillottaa
kilpi ja
teroittaa miekka.
Vallata kaunottaren sydän
tummanpunaisella
ruusulla ja
varastetulla suudelmalla.
Ja lohikäärmeillä oli kirkas
taivas,
jonka alla lentää.
-S-
keskiviikko 30. maaliskuuta 2011
maanantai 28. maaliskuuta 2011
Pöllöt
Kaksi pöllöä,
istuu oksallaan.
silmiään siristäen.
Höyheniään pörhistellen.
Siiven alle suojaan,
toinen käpertyy.
Lämmin,
hyvä olla,
kahden pöllön
töllötellä.
-S-
istuu oksallaan.
silmiään siristäen.
Höyheniään pörhistellen.
Siiven alle suojaan,
toinen käpertyy.
Lämmin,
hyvä olla,
kahden pöllön
töllötellä.
-S-
lauantai 26. maaliskuuta 2011
Rannalla
Pienten kalojen leikki,
lämpimässä rantavedessä.
Tuulen tuiverrus
kaislikossa.
Auringon loiste
kirkkaasta vedestä.
Kesän tuoksut,
kesän äänet.
Hissukseen
vaivun uneen,
rannalla.
-S-
lämpimässä rantavedessä.
Tuulen tuiverrus
kaislikossa.
Auringon loiste
kirkkaasta vedestä.
Kesän tuoksut,
kesän äänet.
Hissukseen
vaivun uneen,
rannalla.
-S-
tiistai 22. maaliskuuta 2011
Kiipeiljä
Pieni leppäkerttu
kiipeää
timotein vartta.
Pilkut pikkuiset auringossa
loistaen,
kohti huippua.
Pientä nokkaansa kerttu
kipristää.
Nuuhkii etelätuulta.
Levittää siipensä ja
lentää,
juuri sinne,
ison kiven juureen.
kiipeää
timotein vartta.
Pilkut pikkuiset auringossa
loistaen,
kohti huippua.
Pientä nokkaansa kerttu
kipristää.
Nuuhkii etelätuulta.
Levittää siipensä ja
lentää,
juuri sinne,
ison kiven juureen.
torstai 17. maaliskuuta 2011
EI VÄLIÄ
Aamun ensimmäisillä
auringon
säteillä,
päivittäisillä
askeleillani,
jokaisen illan
viimeisellä
rukouksellani,
ja
yhdelläkään
sydämeni lyönnillä
ei ole
piirunkaan verran
väliä,
jos sinä et olisi
minua
rakastamassa.
-S-
auringon
säteillä,
päivittäisillä
askeleillani,
jokaisen illan
viimeisellä
rukouksellani,
ja
yhdelläkään
sydämeni lyönnillä
ei ole
piirunkaan verran
väliä,
jos sinä et olisi
minua
rakastamassa.
-S-
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Lipas
Hopeasta helat.
Kullasta kantit.
Teräksestä taoin
vahvan lukon.
Lippaan lujan
työstin.
Sydämestä
sinne
siirsin
pahan mielen,
suuret surut.
Pelon,
ja
painajaiset.
Lukiten tiukkaan,
kätkien maahan mustaan,
kuun kultaisen
katsoessa kulkuani,
avaimen piilotin
kallion kylmään sydämeen.
-S-
Kullasta kantit.
Teräksestä taoin
vahvan lukon.
Lippaan lujan
työstin.
Sydämestä
sinne
siirsin
pahan mielen,
suuret surut.
Pelon,
ja
painajaiset.
Lukiten tiukkaan,
kätkien maahan mustaan,
kuun kultaisen
katsoessa kulkuani,
avaimen piilotin
kallion kylmään sydämeen.
-S-
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Kädestä kiinni
Sinä viet minut
paikkaan,
jossa
revontulet laulavat
ja
tähdet valaisevat
untamme.
Siellä me
olemme
suojassa.
Ikuisuuteen
asti
rakastaen.
-S-
paikkaan,
jossa
revontulet laulavat
ja
tähdet valaisevat
untamme.
Siellä me
olemme
suojassa.
Ikuisuuteen
asti
rakastaen.
-S-
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
La Strada
Mutkainen tie,
auki kohti taivasta.
Kävelen kohti
tulevaisuuttani,
repun lastina
onnea ja luottamusta.
Uskoa onnistumiseen.
Askel on kevyt,
tuuli iholla työntää
hellästi,
eteenpäin.
-S-
auki kohti taivasta.
Kävelen kohti
tulevaisuuttani,
repun lastina
onnea ja luottamusta.
Uskoa onnistumiseen.
Askel on kevyt,
tuuli iholla työntää
hellästi,
eteenpäin.
-S-
tiistai 8. maaliskuuta 2011
Keijun iltatanssi
Pieni suippokorva keiju
tanssii kuutamossa.
Peikot rummuillaan
tahtia tanssiin lyö.
Villin hurja pyörähdys
ja
lumiryöpyn niskaansa
saa utelias kurkkiva kettu.
Laulun rytmiin aloittaa
faunien kuoro.
Riemua, naurua ja laulua
metsänaukio täynnä.
Suuren kuusen oravat
tirskuvat,
kunnes keiju tanssinsa
jälkeen
kumartaa ja
pyrähtää äitinsä luo.
-S-
tanssii kuutamossa.
Peikot rummuillaan
tahtia tanssiin lyö.
Villin hurja pyörähdys
ja
lumiryöpyn niskaansa
saa utelias kurkkiva kettu.
Laulun rytmiin aloittaa
faunien kuoro.
Riemua, naurua ja laulua
metsänaukio täynnä.
Suuren kuusen oravat
tirskuvat,
kunnes keiju tanssinsa
jälkeen
kumartaa ja
pyrähtää äitinsä luo.
-S-
torstai 3. maaliskuuta 2011
Kysymys?
Raivon vallassa,
näen punaisen eri sävyt.
Vihaankin
enemmän kuin
muistinkaan.
Uskomattomat
yrityksesi kuristaa
minut,
eivät enää pelota,
vaan saavat
miettimään,
voiko joku jäädä
tyhmyyttään
kasvamatta
ihmisen mittaan?
-S-
näen punaisen eri sävyt.
Vihaankin
enemmän kuin
muistinkaan.
Uskomattomat
yrityksesi kuristaa
minut,
eivät enää pelota,
vaan saavat
miettimään,
voiko joku jäädä
tyhmyyttään
kasvamatta
ihmisen mittaan?
-S-
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
Metamorfoosi
Se, joka
oli sisältä särkynyt.
Se, jolla oli
aina paha olla.
Se, joka vihasi
itseään,
tunsi itsensä
huonoksi,
pahaksi
ja
kelvottomaksi rakastaa.
Sen tappoi
ihminen.
Jolla oli voimaa
repiä muuri paljain
käsin alas.
Ihminen,
jolla oli tahto.
Ihminen,
jolla oli halu rakastaa
ehjäksi.
Kaikesta huolimatta.
Siitä tuli Hän
-S-
oli sisältä särkynyt.
Se, jolla oli
aina paha olla.
Se, joka vihasi
itseään,
tunsi itsensä
huonoksi,
pahaksi
ja
kelvottomaksi rakastaa.
Sen tappoi
ihminen.
Jolla oli voimaa
repiä muuri paljain
käsin alas.
Ihminen,
jolla oli tahto.
Ihminen,
jolla oli halu rakastaa
ehjäksi.
Kaikesta huolimatta.
Siitä tuli Hän
-S-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)