Olen nauranut itselleni.
Minä, maailman mukavuudenhaluisin ihminen, olen viettänyt nyt 2 viikonloppua pissien bajamajoihin, syönyt epämääräistä pyttipannua ja juonut jopa olutta. Minä, joka varon kaikkea, olen tutustunut läjäpäin uusiin ihmisiin, sännänyt hassuihin tilanteisiin. Avautunut. Jakanut huonoja vitsejä outojen ihmisten kanssa. Kuunnellut uppo-outojen ihmisten parisuhdekriisitilityksiä.
Ja hassuinta, olen nauttinut ihan kympillä.
Ennenkaikkea, olen alkanut tajuamaan, tämä on yksi ainoa elämä. Tällä kertaa. Siitä on nautittava, tai se onkin pian ohi. Rapsuta sitä pikkuista mäyräkoiraa, hymyile vastaantulevalle vanhalle sedälle. Kuuntele juopuneen laulua yöjunassa. Halaa ystävää, kun siltä tuntuu. Sano rakastan sinua, kun sen aika on.
Elämä on muutakin kuin rahanmetsästys, omaisuuden haaliminen. Elämä on pieniä tähtiä yönsinisellä taivaalla. Tuulen suhina korvissa. Kuuma aurinko iholla. Kuiskaus korvaan. Ruusun tuoksu nenässä. Elämä on pieniä ja suuria mahdollisuuksia. Tartu niihin. Tai ole tarttumatta.
Katkeruus ei vie minnekkään.Ikävät hetket on nieltävä.Tekemättä jättämiset on valinta, mutta ehkä teet sen vain siksi, että sinulle aukeaakin toinen portti, toiseen mahdollisuuteen. Katkeruus syö sinut. Älä mene siihen mukaan.
Elämä tarjoaa, se tarjoaa naurua, itkua, hymyä ja surua. Se yllättää, sanoo böö silloin kuin vähiten odotat.
Suukkosin
-S-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti