Kesätuulessa liehuvat
valkoiset verhot.
Kaunis nainen
katsoo niiden takaa.
Auringonsäteet silmissään,
tuulen leikkiessä hiuksilla.
Hän odottaa auringon laskevan
unilleen.
Kaipaa
vierelleen rakastaan,
joka kiertää
kädet ympärille,
kuiskaa korvaan kauniit
sanat.
Rakastaa,
ottaen omakseen.
Ilman ehtoja.
Ja yö on hellä
rakastavaisille.
-S-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti