perjantai 17. joulukuuta 2010

JOULUTARINA

Pikkuinen jouluenkeli pesi joulukolttuaan. Oli Joulumaan viimeiset kenraaliharjoitukset, ennen suurta joulujuhlaa. Mekon tarkastaminen oli jäänyt pikkuenkeliltä viime tippaan. Ja tottakai siinä oli jättisuuri kaakaotahra viime joululta. Enkelillä oli pieni rooli juhlassa, hän kantoi kynttilöitä joulukuvaelmassa. Ja lauloi kuorossa. Pikkuenkeli oli laittanut hiukset letille, että esityksessä olisi ihanat kiharat.

Tonttutyttö siivoili näyttämöä.Häntä huoletti kovasti, riittikö tämän vuoden suklaakohvehdit kaikille. Pääkokkitonttu oli pihistellyt suklaakaupoissa tänä vuonna ja tonttutyttö oli sitä mieltä, että suklaata oli aivan liian vähän. Hän oli asiasta huomauttanut pääkokkitontulle. Mutta mitäpä se auttoi. Kinkkua sitä olla pitää... näin oli pääkokkitonttu vastannut.

Näyttämöllä kävi tohina ja touhu. Lavasteisiin liimailtiin viimeiset kimalteet ja kuusi koristeltiin. Huomenna juhlittaisiin Joulupukin paluuta maailmankiertueelta.Syötäisiin puuroa ja kinkkua. Mutusteltaisiin piparkakkuja.Maisteltaisiin suklaita. Oltaisiin yhdessä.

Pian koitti juhlapäivän aamu. Pihalla loisti jouluaamun aurinko, kimaltavat hanget loivat oman upean loistonsa punaiselle joulukylälle. Tontut heräilivät, ja pian Joulumaan saunan piipusta kohosi savukiehkura kohti huikeansinistä taivasta.

Keittiössä kävi kuhina. Keittiötontut paistoivat laatikoita, hakkasivat rosolliaineksia, ja leipoivat viimehetken tiikerikakkusia. Pääkokki hiki hatussa pyöritteli Joulupukin herkkua, suklaakääretorttua. Onneksi pian kaikki oli valmista juhla-ateriaa varten ja keittötontutkin pääsivät kylpemään kuuman saunan lauteille.

Enkelikuorolla oli viimeiset harjoitukset. Pikkuenkelin mekko oli puhtaanvalkoinen ja hänen heleä äänensä kaikui kohti Joulumaan juhlasalin kattoa. Pieni sydän oli pullollaan onnea ja rakkautta. Ja se kuului hänen äänessään. Kauniisti kuoro lauloi. Joulumuori kuunteli ovenpielessä ja hymyili onnellisena. Kohta Joulupukki palaisi reissultaan ja nauraisi makeasti saaden muutkin hyvälle mielelle.

Pikkuhiljaa kaikki oli valmista. Joulumaan väki kokoontui pihalle odottelemaan poronkellojen kilkutusta. Aurinko painui mailleen ja upea pohjoisen tähtitaivas valaisi jätkänkynttilöitten reunustamaa pihaa.Hengitys tiivistyi pikkupakkasessa höyryksi, oli hiljaista. Hiljaisuuteen sekoittui hiljalleen tuttu sointi. Poronkellot. Joulupukki saapui pihaan. Porot pärskäyttivät tervehdyksen ja Joulupukki itse heilautti itsensä reestä pihalle. Halasi Joulumuoriaan ja kertoi maailmankiertueen sujuneen mainiosti. Sitten hän lähti kohti ansaittua joulusaunaa.

Porot vietiin talliinsa. Piha tyhjeni tontuista, jotka hiipivät kohti juhlasalia. Sisällä tuoksui omenat, kaneli, riisipuuro ja kinkku. Kasapäin suklaita, leivoksia ja kotikaljaa. Pöydät notkuivat herkkuja. Pikkiriikkinen tonttupoika pihisti yhden suklaan salaa. Mutta muut malttoivat odottaa Joulupukkia saliin, koska silloin saattoivat juhlat alkaa.

Joulupukki ja hänen muorinsa asettuivat paikoilleen. Pikkuenkelien kuoro marssi topakkana kynttilät käsissään ympäri salia laulaen kauniin joululaulun. Kynttilät asetettiin kauniisiin seinälampetteihin. Kynttilöitten liekkien varjot tanssivat juhlasalin seinillä ja katossa. Kynttilöitten pehmeässä valossa sali lasimaalaukset hohtivat kauniisti.

Tonttulapset esittivät perinteisen tonttutanssinsa. Muutama pipolakki tipahti menossa lattialle, mutta ei tahtia haitannut. Ja sen jälkeen koitti hetki, jota kaikki olivat odottaneet.Suuret pariovet avautuivat ja sisään marssivat keittiötontut kantaen suuressa vadissa riisipuuroa, ja toisessa isoa kinkkua. Aplodit saattoivat kulkuetta ympäri salia.

Pian juhlasalin täytti kilinä ja iloinen puheensorina. Tontut nauttivat hetkestä ilman kiirettä ja tohinaa. Vaihtoivat kuulumisiaan ja kertoivat kaskuja toisilleen. Joulupukki naureskeli kommelluksilleen matkallaan ja Joulumuori pyyhki pienten tonttujen suupielistä maitoviiksiä. Pikkuhiljaa suuret vadit tyhjentyivät. Hyvän olon tunnelma oli salissa. Naurua, iloa ja joulumieltä oli sydämet täynnä.

Hiljuksiin alkoi juhlasalissa alkoi puheensorina vaieta, tontut väljensivät vyötään ja Joulupukki mutusteli suklaakääretorttuaan.Joulumuori hyyssäsi pienimpiä tonttusia nukkumaan. Jouluglögin tuoksu valtasi salin. Joulupukki hieroi valtavaa mahaansa ja nosti jalat tuolille.

Joulumuori tuli takaisin juhlasaliin, ja istahti Joulupukin viereen. Hiljaa he juttelivat kuulumisiaan. Käsi kädessä he katselivat, kun keittötontut veivät ruuantähteitä takasin keittiöön. Isommat tontut juttelivat keskenään ja kun kynttilöitten liekin hiipuivat hiljaa, alkoi Joulumaan väki valua ulos ovesta, omiin kamareihinsa nukkumaan.

Viimeisenä salista lähti Joulupukki. Hiljaa myhäillen hän sulki kauniit lasiset pariovet. Kuistilla soivat hiljaa joulun tuulikellot. Revontulet loivat taivaalle oman kauniin näytelmänsä.Joulurauha laskeutui Joulukylän ylle.Tunturien katveessa on hyvä olla.

Hyvää Joulua!
-S-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti